Valitettavasti käyttämäsi selain on vanhentunut, eikä sivusto luultavasti näy ja toimi oikein. On korkea aika päivittää selain.

Sivusto edellyttää toimiakseen, että JavaScript on sallittu selaimen asetuksissa.

4. Henkilöstövastuu

Tyytyväinen ja sitoutunut henkilöstö on ISS:n tärkein pääoma ja liiketoimintastrategian perusta. Menestyksekäs ja asiakkaan tarpeet täyttävä palvelu edellyttää vahvaa panostusta henkilöstön hyvinvointiin, ammattimaisuuteen ja kykyyn palvella asiakasta. Henkilöstön työterveyden, -turvallisuuden ja -kyvyn varmistaminen on keskeinen osa ISS:n johtamista ja päivittäistä toimintaa.

4.1 Henkilöstön johtaminen

ISS:n tarjoaman kokonaispalvelun kautta työntekijöille on tarjolla kokopäiväistä työtä, vaihtelevia tehtäviä ja mahdollisuuksia urakiertoon. Henkilöstölle pyritään tarjoamaan alan paras tuki ja parhaat toimintaedellytykset onnistua työssään: tavoitteena on olla alan halutuin työpaikka.

ISS:n henkilöstöstrategia perustuu hyvään henkilöstöjohtamiseen, henkilöstön osaamisen, motivaation ja hyvinvoinnin kehittämiseen sekä siihen, että oikeat ihmiset toimivat oikeilla paikoilla. Henkilöstövaltaisena palveluyrityksenä ja Suomen kolmanneksi suurimpana yksityisenä työnantajana henkilöstöjohtaminen on ISS:n ydintoimintaa. Hyvä esimiestyö on keskeistä myös henkilöstön sitoutuneisuuden ja motivaation lisääjänä.

Henkilöstölle pyritään tarjoamaan alan paras tuki ja parhaat toimintaedellytykset onnistua työssään: tavoitteena on olla alan halutuin työpaikka.

Lain ja työehtosopimusten mukainen toiminta varmistetaan riittävällä koulutuksella, sisäisillä ohjeistuksilla ja valvonnalla. Keskitetyn työsuhdeneuvonnan lisäksi jokaisessa ISS:n liiketoimintayksikössä toimii oma henkilöstöpäällikkö esimiesten ja henkilöstön tukena mm. työhyvinvointi-, koulutus- ja työsuhdeasioiden hoitamisessa. Työsuhdeasioissa esimiesten käytössä on HRM-järjestelmä, joka ohjaa toimimaan yhdenmukaisella tavalla. HRM-järjestelmässä ns. esimiehen työpöydälle on koottu kattavasti muun muassa kaikki yrityksessä työsuhteisiin liittyvät ohjeistukset ja mallipohjat. HRM-järjestelmän välityksellä tehdään myös uudet työsopimukset ja ylläpidetään työntekijöiden henkilötietoja.

Esimiehiä koulutetaan työsuhdeasioissa säännöllisesti. Esimiesten perehdytykseen kuuluu työsuhdeasioiden verkkokurssin ”Työsuhteen solmiminen ja päättäminen” suorittaminen. Vuonna 2012 yhteensä 106 esimiestä suoritti kyseisen verkkokoulutuksen. Verkkokoulutuksen lisäksi esimiehiä koulutetaan myös perinteisemmillä koulutusmenetelmillä työehtosopimuksien tulkinnassa, yhteistoiminta-asioissa, liikkeen luovutuksissa sekä muissa työsuhdeasioissa.

4.2 Monimuotoisuus arkipäivää

ISS on monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta tukeva organisaatio, joka takaa yhdenvertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja kohtelun kaikille. ISS on sitoutunut vastuulliseen johtamiseen, joka sisältää sosiaalisen vastuunoton, reilun työyhteisön, hyvän vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan sekä oikeudenmukaisen johtamisen periaatteet. ISS allekirjoitti monimuotoisuussitoumuksen ensimmäisten suomalaisyritysten joukossa syksyllä 2012.

Monimuotoisuudella ISS:llä tarkoitetaan erilaisia ihmisiä: maahanmuuttajia, ikääntyviä, harjoittelijoita, osatyökykyisiä ja erilaisia koulutus- tai kokemustaustoja omaavia henkilöitä. ISS:n ikäjakauma oli vuonna 2012 molemmista ääripäistään tasainen: sekä alle 25-vuotiaita että yli 55-vuotiaita oli lähes saman verran eli 17 prosenttia. Vuonna 2012 ISS työllisti kaikkiaan 99 kansallisuutta.

Monimuotoisuus on ISS:ssä arkipäivää, ei poikkeustapaus. Monimuotoisuusperiaatteet huomioidaan ISS:n jokapäiväisessä toiminnassa monin tavoin: esimies- ja palveluohjaajavalmennuksissa, kesätyöntekijöiden ja maahanmuuttajien rekrytoinneissa, ikäjohtamisen ohjelmassa, osatyökykyisten työn räätälöinnissä sekä uusille kokemattomille työntekijöille suunnattujen osaamiskeskusten muodossa.

Vonevilat Ruuhimäki opiskelee ammattimaiseksi toimitilahuoltajaksi. Hänen haaveensa toteutui, kun hänet pyydettiin Prismaan ISS:n tiimiin huolehtimaan myymälän viihtyvyydestä.

Siivousta monikulttuurisessa tiimissä

Siivooja Su Ntumngia työskentelee Fenniakorttelissa Helsingin keskustassa. Su on muuttanut Suomeen Kamerunista. ISS:ltä hän löysi etsimänsä mahdollisuuden näyttää taitonsa ilman, että kielimuuri olisi noussut työnsaannin esteeksi.

Fenniakorttelin tiimi on hyvin monikulttuurinen. Sun mukaan erilaisten taustojen tuomat monenlaiset työtavat vaativat neuvotteluja ja yhteensovittamista mutta samalla oppii itse paljon toisilta.

Su on osallistunut erilaisiin koulutuksiin, joita tarjotaan ISS:llä runsaasti. Pitkän tähtäimen tavoitteena hänellä on palveluohjaajan työ.

ISS:llä Su arvostaa työmahdollisuuksien kirjoa. Hänen mukaansa on vain itsestä kiinni, jos tahtoo työskennellä yrityksen sisällä vaikkapa vartijana tai puutarhurina.

Lähde: töISSä 4/2011

4.3 Merkittävä työllistäjä

Vuonna 2012 ISS:llä oli avoinna yli 5000 tehtävää. ISS vastaanotti noin 57 000 työpaikkahakemusta. ISS:llä on myös merkittävä rooli maahanmuuttajien ja nuorten työllistämisessä. ISS on yksi suurimmista kesätyöpaikkoja tarjoavista yrityksistä koko maassa. Vuonna 2012 ISS rekrytoi yli tuhat kesätyöntekijää eri puolilla maata.

ISS kannustaa työntekijöitään kouluttautumaan ja kehittämään taitojaan sekä yrityksen sisäisissä koulutuksissa että ammatillista koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Ammatillisen osaamisen lisäksi ISS:llä panostetaan asiakaspalvelu- ja tiimityötaitojen kehittämiseen sekä turvallisuuskoulutukseen.

Urakierrolla pois pöydän takaa

Erikoislaiteasentaja Jukka Ulaskalla oli takana 15 vuotta vartiointialan töissä, joista viimeiset vuodet piirivartioinnin esimiehenä lentoasemalla. Hän halusi pois kirjoituspöytähommista ja opiskeli työn ohella sähköasentajaksi.

Valmistumisen jälkeen työ löytyi ISS:ltä. Tuttu talo ja ihmiset helpottivat uudelle alalle siirtymistä. Turvallisuuspuolen erikoislaiteasentajan työpäivään kuuluu kameroiden, tallentimien, rikosilmoittimien ja kulunvalvontalaitteiden asennusta ja kaapelointia.

– Omalla autolla liikkuminen on tässä työssä välttämätöntä. Työkohteet vaihtuvat jatkuvasti, työkalut kulkevat mukana ja huoltokutsu eri osoitteeseen saattaa tulla kesken päivän. Matkoihin menee aikaa, mutta siinä on myös hyvät puolensa.

– Aamulla ehdin miettimään, mitä päivän aikana pitää tehdä, ja illalla saan nollattua pään työasioista. Edellisessä työssä olin tavoitettavissa 24/7, mutta enää työt eivät tule kotiin.

ISS tukee aktiivisesti työntekijöidensä urakiertoa. Kaikki avoimet työpaikat ovat esillä ja haettavissa yrityksen kotisivuilla, toimihenkilötehtävät erikseen myös intranetissä. Sisäinen hakija on etusijalla talon ulkopuolelta tuleviin hakijoihin nähden.

Lähde: töISSä 2/2012

4.3.1 Monipuolisia töitä erilaisille ammatti- ja henkilöstöryhmille

Suomen kolmanneksi suurimpana yksityisenä työnantajana ISS on mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa, jossa kaikille löytyy työ ja jossa jokaisella on oikeus hyvään työpaikkaan.

Vuonna 2012 ISS työllisti 2161 uutta työntekijää vakituisiin työsuhteisiin ja 2870 työntekijää määräaikaisiin työsuhteisiin. Määräaikaiset työntekijät sisältävät myös kesätyöntekijät ja muut kausiluontoiset työntekijät. Lisäksi ISS Henkilöstöpalvelut Oy työllisti vuonna 2012 yli tuhat uutta vuokratyöntekijää. Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2012 oli koko henkilöstön osalla 23,3 prosenttia.

2161 2161 uutta työntekijää vakituisiin työsuhteisiin

800 Yli 800 taustaltaan työtöntä

1000 ISS Henkilöstöpalvelut Oy työllisti yli tuhat uutta työntekijää

4.3.2 Työhönoton periaatteet

ISS arvostaa hakijoidensa työnhakuun käyttämää aikaa ja on sitoutunut antamaan kaikille hakijoille palautteen hakemuksen saapumisesta ja avoimen haun rekrytointipäätöksistä. Sähköinen työnhakulomake ja yhdenmukainen tapa rekrytoida samanarvoistavat hakijoitamme.

ISS noudattaa työhönotossa seuraavia periaatteita:

  • Jokaisessa rekrytoinnissa arvioidaan hakijan soveltuvuutta tehtävälle asetettuihin kriteereihin.
  • Hakeminen ISS:lle on aina luottamuksellista, eikä hakemustietoja luovuteta ilman hakijan lupaa eteenpäin.
  • Suositukset kysytään vain hakijan luvalla.
  • Läpi rekrytoinnin hakijoita kohdellaan kunnioittavasti, tasapuolisesti ja luottamuksellisesti.

ISS palkkaa vuosittain noin tuhat kesätyöntekijää. ISS on mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, jonka viiteen periaatteeseen olemme sitoutuneet:

  • Mielekäs työ ja kohtuullinen palkka
  • Hyvä hakijakokemus
  • Perehdytys ja ohjaaminen
  • Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus
  • Kirjallinen työsopimus ja työtodistus

Suurista hakijamääristä huolimatta ISS on ajoittain jo nyt ja tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin työvoiman saatavuushaasteiden edessä. ISS:n tavoitteena on olla palvelualan halutuin ja vastuullisin työnantaja. ISS haluaa jatkossa tarjota yhä useammin väylän työelämään myös vastavalmistuneille ja vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille, pitkään työtä vailla olleille aikuisille, alan vaihtajille, osatyökykyisille, oppisopimusopiskelijoille ja -harjoittelijoille. Siksi ISS työstää erilaisia malleja työllistymiseen ja harjoitteluun niille ryhmille, joissa nähdään tulevaisuudessa potentiaalia. Itse kouluttamalla ja tarjoamalla kokemattomammallekin työntekijälle mahdollisuuden ja jalansijan työelämään ISS pystyy työllistämään juuri sille soveltuvaa työvoimaa.

4.4 Henkilöstö vuonna 2012

Työsuhteiden kesto
(toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet)
vuoden 2012 lopussa (%)
Yli 2 vuotta työsuhteessa olleet 69,8
Yli 5 vuotta työsuhteessa olleet 46,1
Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet 90,9

4.5 Henkilöstön hyvinvointi

ISS on palveluntuottaja, jonka kilpailukyky koostuu osaavien työntekijöiden ammattitaidosta. Siksi henkilöstön terveys, turvallisuus ja työkyky ovat ensiarvoisen tärkeitä, ja niiden turvaaminen kuuluu tärkeänä osana johtamisperiaatteisiin.

ISS:ssä noudatetaan ISS-konsernin terveys-, turvallisuus- ja ympäristöjohtamisjärjestelmää (HSE Management System), joka pohjautuu OHSAS 18001 ja ISO 14001 -standardeihin. Järjestelmässä on kuvattu terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallinta ja kehittäminen.

4.6 Työterveys ja turvallisuus

ISS:n Hyvissä Voimissa -työhyvinvointiohjelma käynnistettiin vuonna 2008. Ohjelman tavoitteena on ennakoida työterveys- ja työturvallisuusriskejä, lisätä henkilöstön hyvinvointia ja pidentää työuria. Lisäksi tavoitteena on alentaa työkyvyttömyydestä aiheutuneita kustannuksia ja lisätä tuottavuutta sekä kilpailukykyä. Työhyvinvointiohjelmassa on asetettu pitkän aikavälin tavoitteita työturvallisuus-, työterveys- ja työkykytoiminnalle.

-30% Päämääränä vähentää työtapaturmapoissaoloja 30 % vuodessa 2008-2012

-10% Päämääränä vähentää sairauspoissaoloja 10 % vuodessa

-50% Päämääränä laskea työkyvyttömyyseläkekustannuksia 50 % 2008-2012

Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelman päämäärät 2008-2012 olivat:

  • Vähentää sairauspoissaoloja 10 prosenttia vuodessa, tavoitetaso vuonna 2012 on 5,0 prosenttia.
  • Vähentää työtapaturmapoissaoloja 30 prosenttia vuoden 2012 loppuun mennessä.
  • Puolittaa tapaturmataajuus vuosina 2008-2012.
  • Lisätä henkilöstön työhyvinvointia, olla houkutteleva työnantaja.
  • Laskea työkyvyttömyyseläkekustannuksia 50 prosenttia.
  • Nostaa eläkeikää 63:een vuoden 2012 loppuun mennessä.

Hyvissä voimissa -ohjelman tulokset olivat rohkaisevia. Sairauspoissaolot vähentyivät 6,5:stä (2006) 5,2 prosenttiin (2012). Työkyvyttömyyseläkekustannukset lähes puolittuivat (-46 prosenttia vuosina 2007-2012). Vakavat työtapaturmat ja työtapaturmakustannukset vähentyivät, tapaturmataajuus (LTIF) laski 43,5:stä (2009) 37,1:een (2012). Vuosittain toteutettavan työtyytyväisyyttä mittaavan HEHKU-tutkimuksen tulos oli vuonna 2012 4,0 (asteikolla 1-5). Keskimääräinen eläköitymisikä nousi 60 vuodesta (2007) 62,6 vuoteen (2012).

Sairauslomalta varikolle töihin

Jouko Malmikumpu aloitti ISS:llä huoltomiehenä kuusi vuotta sitten. Neljän vuoden jälkeen hän alkoi tuntea kipua olkapäissään ja lopulta hän ei saanut nostettua käsiään lainkaan ilman viiltävää kipua. Työterveyslääkärin viesti jatkotestien jälkeen Malmikummulle oli pysäyttävä: “Työ, jota aikaisemmin olet tehnyt, on nyt sinun osaltasi ohi.”

Puolentoista vuoden sairausloman jälkeen hänen esimiehensä otti yhteyttä uudesta työtilaisuudesta. Malmikummulle tarjoutui tilaisuus työskennellä viherpalvelussa varikon hoitajana ja hän otti paikan ilolla vastaan. Työt alkoivat syyskuussa 2011.

Malmikumpu huoltaa varikon työkaluja, kuten moottorisahoja, pensasleikkureita ja muita tärkeitä välineitä. Hänen työaikansa on kuusi tuntia päivässä. Malmikumpu kiittelee tapaa, jolla ISS hoiti hänelle kevyemmän työpaikan sairausloman jälkeen. Kaikki sujui vaivattomasti alusta loppuun. Hänelle järjestettiin myös koulutus nykyistä tehtävää varten.

Lähde: töISSä 2/2012

4.6.1 Tavoitteet ja painopistealueet vuosille 2013–2015

Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelman päämääränä vuosina 2013-2015 on lisätä henkilöstön työhyvinvointia ja hallita työkyvyttömyyden kustannuksia vähentämällä henkilöstöön kohdistuvia TTT-riskejä, tukemalla henkilöstön työkykyä läpi työuran ja siten edistää houkuttelevuutta vastuullisena työnantajana.

Tavoitteena on vuonna 2015:

  • vähentää sairauspoissaoloja tasolle 5,0 prosenttia
  • alentaa tapaturmataajuus (LTIF) tasolle 22
  • lisätä turvallisuushavaintojen määrää: 2 havaintoa/ISS:läinen
  • vakiinnuttaa TYEL-maksuluokat tasolle 3–4
  • nostaa keskimääräistä eläkeikää 63,5 vuoteen
  • mittareina myös HEHKU henkilöstötutkimus, vaihtuvuus sekä henkilöstötuottavuus

Työhyvinvointiohjelman painopistealueina 2013–2015:

  • esimiestyön ja ennaltaehkäisevän TTT-toiminnan vahvistaminen
  • henkilöstön osallistaminen oman työn kehittämiseen
  • vastuu oman ja työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä
  • työturvallisuusyhteistyön tiivistäminen asiakkaiden kanssa yhteisellä työpaikalla

Lisäksi laaditaan vuosittaiset TTT-suunnitelmat. Toimintaa suuntaavat myös työsuojelun ja työterveyshuollon toimintaohjelmat.

Yhteinen turvallinen työpaikka

ISS Palvelut on siivonnut Valion Joensuun tehtailla vuodesta 1997. Myöhemmin yhteistyökuvioon on tullut ulkoalueiden hoito ja turvallisuuspalvelut. Työturvallisuuden kehityksessä on päästy pitkälle; kumppanit näkevät tehtaan yhteisenä työpaikkana.

Elintarviketuotannon korkeat hygienia- ja muut vaatimukset näkyvät kaikessa. Tehtaalla työskentelee noin 180 henkilöä, joista valiolaisia on reilut 150. Loput ovat kumppanien, kuten ISS:n, palveluksessa. ISS:n ja muiden kumppanien osalta viime vuosi näytti tapaturmien osalta nollaa.

– Työturvallisuus ei ole ristiriidassa muiden tavoitteiden kanssa. Hyvin suunniteltu turvallinen työpaikka lisää tyytyväisyyttä, motivaatiota ja myös tulosta, Valion projektivastaava Kari Ruotsalainen sanoo.

– Valio ja ISS ovat kehittäneet työturvallisuutta omilla toimillaan. Viime aikoina vuoropuhelu on lisääntynyt. Haluamme oppia toisiltamme ja hyödyntää parhaita käytäntöjä. ISS tukee Valion yltämistä omiin tavoitteisiinsa. Tuloksekas ja kustannustehokas toiminta perustuu siihen, että kukin keskittyy omaan ydinosaamiseensa ja kehittää sitä, ISS:n Itä-Suomen aluejohtaja Markku Raatikainen täsmentää.

Lähde: ISSue8

4.6.2 Johdon turvakierrokset

Johtajien toteuttamat turvakierrokset -käytäntö vakiintui vuonna 2012 ISS:n yhdeksi työturvallisuuden tapa toimia -käytännöksi. Vuoden aikana toteutettiin 40 turvakierrosta. Toteuttajina oli 38 eri johtajaa ja niitä tehtiin 38:ssa eri asiakkuudessa. Turvakierrosten määrä kasvoi edellisestä vuodesta.

Poikkeamia oli 30 prosentissa kaikista havainnoista. Suurin osa näistä kohdentui Turvallinen työympäristö -osioon. Yhtenä korjaavana toimenpiteenä vuoden 2013 TTT- suunnitelmassa on työturvallisuusyhteistyön lisääminen asiakkaiden kanssa yhteisillä työpaikoilla.

Johdon turvakierroskäytäntö on saanut positiivista palautetta henkilöstöltä, asiakkailta ja ulkoisilta sidosryhmiltä. Myös työsuojeluvaltuutetut osallistuvat johdon turvakierroksille ja toteuttavat sen lisäksi omia turvakierroksia. Dokumentoidut työsuojeluvaltuutettujen kierrokset käynnistyivät vuonna 2012.

4.6.3 Turvallista työpäivää -tapahtumat

Turvallista työpäivää -henkilöstötapahtumat ovat kaikille ISS:läisille tarkoitettuja oppimis- ja verkostoitumistilaisuuksia, joissa ISS:n sidosryhmät ja ISS:läiset toteuttavat tietoiskuja turvallisuuden ja terveyden eri näkökulmista. Turvallista työpäivää -tapahtumia on toteutettu ISS:llä vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2012 järjestettiin 17 tapahtumaa eri puolilla Suomea ja niihin osallistui yli 1000 ISS:läistä.

Tavoitteena on kehittää konseptia edelleen uusiutuvien vuositeemojen, tiedottamisen ja johdon näkyvän läsnäolon myötä.

Turvallista työpäivää -tapahtumat
lisäsivät tietoutta työturvallisuudesta

ISS:n eri puolilla Suomea järjestämät Turvallista työpäivää -tapahtumat ovat olleet hyvä tapa lisätä henkilöstön tietoutta työturvallisuudesta. Tapahtumat kehittävät samalla turvallisuusyhteistyötä sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa.

Turvallista työpäivää -tapahtuma toteutetaan yhdessä paikallisten työterveys- ja työsuojelukumppaneiden sekä suojain-, kemikaali- ja koneyhteistyökumppaneiden kanssa. Osallistujat saivat käydä eri pisteissä omaan tahtiinsa ja kysellä vapaasti. Tapahtumaan osallistuu alueen koko henkilöstö. Myös asiakkaita on mukana tapahtumissa.

– Olin mukana Turvallista työpäivää -tapahtumassa Jyväskylässä viime syksynä. Oli hienoa, että ihmiset pääsivät kokeilemaan esimerkiksi alkusammutusta henkilökohtaisesti. Taito on olemassa, jos sitä tarvitaan, Pandan työsuojelupäällikkö Matti Ylönen sanoo.

Lähde: ISSue8

Työkyvyn tukemisen toimenpiteisiin kuuluvat työn räätälöinti, ammatillisen kuntoutuksen hyödyntäminen, uudelleensijoittaminen ja uudelleenkoulutus.

4.6.4 Yhteistyötä eri toimijoiden kesken

ISS tekee aktiivista yhteistyötä TTT-asioissa asiakkaiden, työterveyshuollon, vakuutusyhtiöiden, Nolla tapaturmaa -foorumin ja muiden sidosryhmien kanssa. TTT-johtaminen koskee koko työuraa rekrytoinnista perehdytykseen ja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Työturvallisuus-, työterveys- ja työkykykoulutukset vaikuttavat ISS:n oman henkilöstön lisäksi myös asiakaskohteiden henkilöstön turvallisuuteen ja hyvinvointiin.

Sairauspoissaolojen vähentämiseen ja työurien pidentämiseen tähtää muun muassa varhaisen tuen malli. Työkyvyn tukemisen toimenpiteisiin kuuluvat työn räätälöinti, ammatillisen kuntoutuksen hyödyntäminen, uudelleensijoittaminen ja uudelleenkoulutus. ISS sai tunnustusta erityisesti osatyökykyisten työllistäjänä, kun VATES-säätiö palkitsi ISS:n vuoden esimerkillisenä työllistäjänä vuonna 2012

Yksi merkittävä työkyvyn tukemisen malli on ISS:n sisäinen työkykyrahasto, jonka avulla tuetaan osatyökykyisten työntekijöiden työssä pysymistä tai työhön paluuta. Käytössä on myös tuetun työhön paluun malli, joka sisältää muun muassa yhteydenpidon sairauslomalla olevaan työntekijään, työhön paluun suunnittelun ja työhön paluun tuen.

4.6.5 Työturvallisuussäännöt

Suurin osa ISS:n henkilöstöstä työskentelee suorittavissa tehtävissä, kuten kiinteistön ylläpidossa, siivouksessa, vartioinnissa tai ruoan valmistuksessa. Tämä edellyttää selkeitä, yksiselitteisiä turvallisuussääntöjä. Vuonna 2010 aloitettiin turvallisuussääntöjen yhdenmukaistaminen päivittäisissä töissä. Työturvallisuussäännöt ovat osa työturvallisuusperehdytystä.

Työturvallisuussäännöissä käsitellään seuraavia asioita:

  • vaarallisen työn keskeyttäminen
  • työlupakäytännöt
  • energiansyötön katkaiseminen
  • sähköturvallisuus
  • suljettuun tilaan meneminen / työskentely ahtaissa tiloissa
  • turvallinen ajaminen
  • korkean paikan työskentely
  • siisteyden ja järjestyksen ylläpito
  • taakkojen käsittely käsin
  • kemikaalien käyttö

Tapaturmien ehkäisy on huolenpitoa henkilöstöstä

Liukastumis- ja kaatumistapaturmat ovat ISS:läisten yleisimmät tapaturmien aiheuttajat. Näissä tapaturmissa vammat voivat olla vakavia ja kuntoutusajat pitkiä. ISS tarjoaa henkilökunnalleen sekä tietoa että käytännön toimia tapaturmien ehkäisemiseksi.

ISS:n toimistoilta sai talvikautena kokeiluun liukuesteitä. Polkupyörällä työmatkansa kulkeville tarjottiin nastarenkaita. Turvatuokioissa käsiteltiin liukkauden hallintaa. Liukastumistapaturmista ja niiden ehkäisemisestä tuotettiin tositapahtumiin perustuvia opetusvideoita. Talvella käytettiin myös liukkaasta kelistä varoittavia joukkotekstiviestejä.

4.6.6 Ulkoiset työturvallisuuspalkinnot

ISS on yritysjäsenenä mukana 300 organisaation muodostamassa Nolla tapaturmaa -foorumissa. ISS Prokolle myönnettiin vuonna 2012 tasoluokitus taso 1. Tasoluokituksella tarkoitetaan Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikkojen työturvallisuuden tason arviointikäytäntöä. Tunnustus edellyttää myös nykyisen työturvallisuustoiminnan ylläpitoa ja kehittämistä.

ISS:n ruokailupalvelut sai turvallisuuspalkinnon Suomen Palopäällystöliiton ja Matkailu- ja ravintola-alan järjestämässä matkailu- ja ravintola-alaa koskevassa turvallisuuskilpailussa syksyllä 2012. Palkinto myönnetään esimerkillisestä onnettomuuksien ehkäisytyöstä tai toiminnasta, jolla on estetty tai rajoitettu vahinkojen määrää sekä ansiokkaasta toiminnasta alan turvallisuuden kehittämiseksi.

4.7 Henkilöstön kehittäminen

ISS:n henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa arvostetaan ja siihen myös panostetaan runsaasti. Osaamisen kehittämisestä vastaa keskitetysti ISS:n henkilöstöyksikkö yhdessä liiketoiminnan sekä muiden tukiyksiköiden kanssa. Kansainvälisistä, konsernin sisäisistä koulutusohjelmista vastaa ISS University.

4.7.1 Perehdyttäminen ja työn opastus

Vahvan perehdyttämisen kautta ISS tarjoaa henkilöstölle hyvät eväät työn aloittamiseen. Perehdyttämisen sisällöstä sekä perehdytysmenetelmistä vastaa henkilöstöyksikkö laatimalla valtakunnalliset perehdytysohjelmat ja valvomalla niiden suorittamista.

Tuote-, palvelu- ja asiakaskohtaisista perehdytyssisällöistä vastaa kehitysyksikkö yhdessä liiketoiminnan kanssa. Esimies vastaa siitä, että uusi työntekijä perehdytetään sovitun prosessin mukaisesti. Perehdytysten toteutumista seurataan yritys- ja liiketoimintayksikkötasoilla säännöllisesti.

4.7.2 Koulutus- ja valmennusohjelmat eli jatkuva kehittyminen

Koulutus- ja valmennusohjelmien tavoitteena on varmistaa henkilöstön osaamisen korkea taso, ISS:n strategian toteuttaminen sekä asiakaslupausten lunastaminen. Jatkuvalla henkilöstön kehittämisellä varaudutaan vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin.

Osaamisen kehittyminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstön työmotivaatioon, työviihtyvyyteen ja alan arvostukseen. ISS:n tarjonta kattaa monipuolisesti niin perusammatillisen osaamisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen kuin esimiestyötä, johtamista ja erilaisia asiantuntijuuksia kehittäviä valmennuksia. Lisäksi ISS tukee ja kannustaa henkilöstöään kehittymään muun muassa urakiertoa tukemalla.

Työkyvyn tukemisen toimenpiteitämme ovat muun muassa työn räätälöinti, ammatillisen kuntoutuksen hyödyntäminen, uudelleensijoittaminen ja uudelleenkoulutus.

65 900 Vuonna 2012 toimihenkilöt käyttivät koulutukseen 65 900 tuntia eli noin 7 päivää per toimihenkilö.

65 640 Vuonna 2012 työntekijät käyttivät koulutukseen 65 640 tuntia eli noin päivän per työntekijä.

Koulutus- ja valmennusohjelmien suunnittelu pohjautuu tehtävien edellyttämiin osaamisvaateisiin, asiakkaiden kanssa kehitettäväksi sovittuihin asioihin sekä kehityskeskusteluissa ja henkilökohtaisissa keskusteluissa esille tulleisiin tarpeisiin. Kehityskeskustelut ovat olennainen osa ISS:n henkilöstöjohtamista ja niiden toteutumista ja laatua seurataan kaikilla organisaatiotasoilla.

Koko henkilöstö kuuluu kehityskeskusteluiden piiriin. Kehityskeskusteluja pidetään vähintään kerran vuodessa ja joissakin tapauksissa kaksi kertaa vuodessa. Toimihenkilöistä kehityskeskusteluihin osallistui 82,8 prosenttia ja työntekijöistä 47,3 prosenttia.

4.7.3 Henkilöstötyytyväisyyskysely HEHKU

Vuosittain toteutettava henkilöstötyytyväisyyskysely kertoo, mitä henkilöstölle kuuluu. HEHKU-kyselyssä jokaisella on mahdollisuus antaa johdolle ja esimiehelleen palautetta sekä kertoa omista työhön, työyhteisöön tai ISS:ään liittyvistä ajatuksistaan, kokemuksistaan tai ideoistaan. Saadut tulokset ja niistä johdettavat kehittämistoimenpiteet käydään läpi sekä koko organisaation tasolla että tiimikohtaisesti.

Vuonna 2012 HEHKU-kyselyyn vastasi 63 prosenttia työntekijöistä (työntekijöistä 59,3 prosenttia, toimihenkilöistä 88,5 prosenttia). Kaikkien kysymysten keskiarvo oli 4,1 (asteikolla 1–5), mikä oli sama kuin vuonna 2011. Esimiestyö on vuosi vuodelta saanut paremmat kokonaisarvosanat, vuonna 2012 luku oli 4,1 (asteikolla 1–5). Työntekijöiden motivaatiota ja kyvykkyyttä mittaavien kysymysten avulla arvioidaan työntekijöiden sitoutuneisuutta. Vuonna 2012 työntekijöistä 76,1 prosenttia oli ylpeitä työpaikastaan, kävi mielellään töissä ja puhui työstään positiivisesti. Toisessa ääripäässä oli 3,6 prosenttia työntekijöistä. He olivat vähemmän motivoituneita ja loivat työtovereilleen negatiivista työympäristöä.

Vuonna 2012 työntekijöistä 76,1 prosenttia oli ylpeitä työpaikastaan, kävi mielellään töissä ja puhui työstään positiivisesti.

4.8 Palkitseminen ja kannustaminen

4.8.1 Palkitseminen

ISS:n palkkapolitiikka perustuu työehtosopimusten ja työn vaativuuden mukaisen palkkauksen lisäksi hyvästä suoriutumisesta palkitsemiseen pikapalkkioilla. Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden osalta käytössä on IPE (International Position Evaluation) –vaativuudenarviointijärjestelmä.

Palkitseminen on tapa huomioida onnistuneet suoritukset. Perusteena voi olla esimerkiksi yhteisten tavoitteiden toteutuminen, yksittäinen hyvä suoritus, kehitys- ja myynti-idean esiintuominen tai asiakkaalta saatu positiivinen palaute. Hyvään esimiestyöhön kannustetaan palkitsemalla vuosittain esimiehiä, jotka saavuttavat HEHKU-henkilöstötyytyväisyyskyselyssä hyvät tulokset.

Palkitsemisen tavoitteena on nostaa hyvät suoritukset esiin ja näin kannustaa koko tiimiä pyrkimään aktiivisesti yhteiseen päämäärään, joita ovat asiakastyytyväisyys, hyvä työilmapiiri, työturvallisuus ja taloudellinen tulos.

Tulospalkkiojärjestelmien piiriin kuuluvat laajennetun johtoryhmän jäsenet sekä tulosvastuulliset esimiehet. ISS:n tulospalkkiojärjestelmässä palkkioon vaikuttavia tekijöitä ovat yhtiön, liiketoimintayksikön ja palveluyksikön kokonaistulos. Tulospalkkiona maksetaan kriteerien täyttyessä tehtävästä riippuen 0,5–3 kuukauden palkkaa vastaava palkkio.

4.8.2 Huomioiminen

ISS:llä henkilöstöä huomioidaan esimerkiksi merkkipäivinä, ammattiin valmistumisen tai eläkkeelle jäämisen yhteydessä. Kaikkia 50 ja 60 vuotta täyttäviä muistetaan merkkipäivänä. Vuonna 2012 annettiin 501 lahjaa 50 ja 60 vuotta täyttäneille.

Henkilöstöä huomioidaan 10, 20, 30 ja 40 vuoden yhtäjaksoisesta palveluksesta lahjalla tai rahallisesti sekä ansiomerkein ja kunniakirjoin, jotka jaetaan kerran vuodessa järjestettävässä ansiomerkkijuhlassa. Vuonna 2012 ansiomerkin sai 381 työntekijää.

Vuonna 2012 ansiomerkin sai 381 työntekijää.

Ansiomerkkijuhla järjestetään vuosittain

Vuotuisassa ansiomerkkijuhlassa muistetaan pitkän työuran tehneitä ISS:läisiä. Vuonna 2012 palkittiin 40 vuotta kestäneestä työsuhteesta 9 henkilöä. Kaikkiaan ansiomerkin sai 381 työntekijää. Juhla kokosi yhteen ansioituneet työntekijät ympäri Suomea. Tilaisuudesta teki ikimuistoisen Juha Tapio yhtyeineen.

Lähde: TöISSä 2/2012